Suomen Vinttikoiraliitto ry:n historia

Lahdessa perustettiin neljäntoista toimeliaan vinttikoiraihmisen voimin 26. heinäkuuta 1950 Lahden Vinttikoirakerho, josta nykyinen Suomen Vinttikoiraliitto ry on saanut alkunsa. Vuoden kuluttua Lahden Vinttikoirakerhon perustamisesta, vuonna 1951, kerhon nimeksi muutettiin Suomen Vinttikoirakerho ja liityttiin Kansainvälisen Unionin UICL:n jäseneksi. Suomen Kennelliiton jäsenenä Vinttikoiraliitto on ollut alusta lähtien ja j tuolloin oli tarkoituksena saada harrastus koko maan kattavaksi.

Suomen Vinttikoirakerhon julkaisu- ja tiedotustoiminta aloitettiin vuonna 1955, jolloin vinttikoiraharrastuksesta kertovaa lehtistä julkaistiin monistusasuisena. Lisäksi samaisena vuonna toimitettiin ja julkaistiin ensimmäinen Vinttikoiraliiton vuosikirja.

1960 ja 1970 -luvut

Vuonna 1960 Suomen Vinttikoirakerhon nimi muutettiin Suomen Vinttikoiraliitto ry:ksi. Oli nimittäin käynyt ilmeiseksi, ettei koko maan käsittävä kerho voinut palvella yksityistä koiranomistajaa niin hyvin kuin paikalliset kerhot. Kuusikymmenluvun alussa syntyikin viisi uutta paikallista kerhoa: Salpausselän Vinttikoirakerho ry, Jyväskylän Vinttikoirakerho ry, Järvenpään Seudun Vinttikoirakerho ry ja Pirkanmaan Vinttikoirakerho ry. Vuosina 1966-1969 kerhotoiminta laajeni entisestään ja perustettiin jälleen kuusi uutta kerhoa, jotka liittyivät Suomen Vinttikoiraliittoon jäseniksi: Suomen Afgaanit ry, Satakunnan Vinttikoirakerho ry, Turun Vinttikoirakerho ry, Suur-Savon Seurakoirakerho ry, Länsirannikon Vinttikoirakerho ry ja Suomen Irlanninsusikoirat ry.

Vuonna 1970 vinttikoiratoimintaa harrastavien kerhojen määrä kasvoi kahdella, kun perustettiin Suomen Greyhound-yhdistys ry ja Luhtilaukkaajat ry. Vuonna 1975 kasvu jatkui ja silloin syntyivät Vinttikoirien ratajuoksuseura ja Oulun Seudun Vinttikoiraharrastajat.

Liiton erikoisnäyttelyitä oli toimeenpantu vuoteen 1970 mennessä kymmenen kappaletta. Näyttelyt olivat tällöin lähinnä kaikkien rotujen näyttelyjen yhteydessä pidettyjä erikoisnäyttelyitä. Vuoden 1970 jälkeen erikoisnäyttelyt on järjestetty pääsääntöisesti omina näyttelyinään. Suomen Vinttikoiraliitto on järjestänyt jäsenistölleen ensimmäisenä Suomessa näyttelymatkoja ulkomaille, ja niin ikään tuomarikoulutus on ollut Vinttikoiraliiton ohjelmassa.

Vinttikoirien juoksutoiminta on kuulunut alusta alkaen mukaan liiton toimintaan, mutta vasta seitsemänkymmentä luvulla päästiin Pohjoismaiselle tasolle. Mikkelin raviradan yhteyteen valmistui vuonna 1968 koirarata, joka mahdollisti kansainväliset mitat täyttävän radan vaatimukset. Vuonna 1969 juostiin Pohjoismaiden mestaruuskilpailut juuri tällä radalla. Seuraava juoksurata valmistui Tampereelle, ja siellä järjestettiin Kansainväliset avajaiskilpailut keväällä 1969. Turkuun valmistui rata vuoden 1970 kilpailukaudeksi sekä Espoon Kiloon vuonna 1972, kerhoissa toimittiin aktiivisesti saman päämäärän saavuttamiseksi. 1970-luvulla Vinttikoiraliitto kehitti  ensimmäinen atk-pohjaisen kilpailutietojärjestelmän vinttikoirien ratajuoksua varten.

Suomen Vinttikoiraliitto on määrätietoisesti uudistanut kilpailujen organisaatiopuolta sääntömuutoksin ja koulutusohjelmin. Suomen Vinttikoiraliitossa pantiin alulle vuonna 1968-69 sääntömuutos, jonka mukaan Vinttikoiraliittoon kuuluu pelkästään jäsenkerhoja, eikä yksityisiä rivijäseniä, ja tämä uudistus hyväksyttiin vuoden 1970 puolella. Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä Suomen Vinttikoiraliitto ry oli vihdoinkin sitä, mitä nimikin edellytti: rotujärjestö, joka neuvoo jalostustyössä, kouluttaa tuomareita ja järjestää näyttelyitä, toimii yhdyssiteenä kerhojen välillä, jakaa vinttikoiratietoa, on juoksutoimen alkuunpanija sekä kilpailutuomarien ja ratatoimihenkilöiden kouluttaja.

Vuoteen 1969 mennessä Vinttikoiraliiton julkaiseman vinttikoiralehden monistusmäärä oli 100 kappaletta. Vuonna 1976 Vinttikoiraliitto alkoi julkaista painoasuista vinttikoiralehtistä, ja tällöin painosmäärä nousi jo 700 kappaleeseen. Vuosina 1970 ja 1975 toimitettiin myös Vinttikoiraliiton 20- ja 25-vuotis juhlajulkaisut.

1980 ja 1990 -luvut

1980-luvun alussa Suomen Vinttikoiraliitto palasi noudattamaan vanhoja sääntöjä, koska paljastui, ettei uusia sääntöjä oltu koskaan toimitettu yhdistysrekisteriin. Sittemmin vuosina 1983 ja 1984 uusittiin niin ratajuoksusäännöt kuin Suomen Vinttikoiraliiton säännöt. Vuonna 1988 astuivat voimaan Suomen Kennelliiton uusitut näyttelysäännöt, joista mm. valioluokka oli poistettu. Kokemuksesta jo tiedämme, ettei sääntöuudistus ainakaan pudottanut koiramääriä näyttelyistä niin kuin aluksi pelättiin.

Keväällä 1983 Suomen Kennelliitto antoi luvan Vinttikoiraliitolle juoksuttaa koeluonteisesti kahden kauden ajan (arvokilpailut poissuljettuina) kivespuutteisia uroksia sekä yli 50 cm:n säkäkorkuisia whippetejä. Lisäksi lähtökoppien ennakkoarvonnassa siirryttiin noudattamaan uutta käytäntöä, jossa juuri ennen ko. lähtöä koirille arvotaan lähtökoppien numerot. 1980-luvun puolivälin tienoilla otettiin silloin tällöin doping-näytteitä ratakilpailuissa, ja tällöin otetut näytteet olivat puhtaita. Lisäksi ELL Merja Helleman piti tällöin myös seurantaa loukkaantumisista ratakilpailuissa ja teki niistä tilastojakin, mitään hälyttävää ei kuitenkaan ilmaantunut. FCI:n rotumääritelmän mukaisesti hyväksyttiin myös whippetien uudeksi säkäkorkeudeksi 51 cm, joka huomioitiin myös ratakilpailuissa.

Koko 1980-luvun aikana vinttikoiraharrastus kauttaaltaan laajeni ja sai jäsenistönsä kautta paljon julkisuutta eri tiedotusvälineissä. Tämän avulla suurelle yleisölle pystyttiin helpommin kertomaan eri vinttikoiraroduista ja Vinttikoiraliiton tarjoamista monista harrastusmahdollisuuksista. 1980-90 -luvulla Suomeen levisi myös rabiesta ja penikkatautia, joiden seurauksena rajat suljettiin Ruotsiin ja Norjaan, mutta sen sijaan tie Keski-Eurooppaan avautui.

Kansainväliset Ratajuoksun Maailmanmestaruus -kilpailut järjestettiin Suomessa ensi kertaa vuonna 1994 Tuomarinkylän radalla Helsingissä. 1990-luvun loppupuolella basenjit tulivat Vinttikoiraliiton alaiseksi roduksi ja saivat oikeuden osallistua vinttikoirakokeisiin. Myöhemmin basenjit, kuten moni muukin aiemmin Vinttikoiraliiton alainen rotu, saivat oman rotujärjestönsä. Vinttikoiraliiton rooli muuttuikin entistä enemmän vinttikoirakokeita hallinnoivaksi yhdistykseksi aiemman vinttikoirien yhteisenä rotujärjestönä toimimisen sijaan.

Suomen edustusjoukkueen lähettäminen kansainvälisiin arvokilpailuihin aloitettiin vuonna 1995, jolloin Suomen joukkue edusti maatamme Ratajuoksun Maailmanmestaruuskilpailuissa St. Gillis-Waasin radalla, Belgiassa. Myöhemmin, saman vuoden syyskuussa, Suomen edustusjoukkue matkasi Euroopan mestaruus -kilpailuihin Hildeshaimiin, Saksaan. Tämän jälkeen Suomi on ollut edustettuna joka vuosi sekä MM- että EM -kilpailuissa.

1980-luvun alussa Vinttikoiralehti alkoi ilmestyä kuusi kertaa vuodessa ja päällimmäisenä kirjoittelun aiheena tuntui olleen juoksuasiat, joista nyttemmin ollaan siirrytty enempi näyttelypuolelle. Vuonna 1990 toimitettiin Vinttikoiraliiton 40-vuotis juhlajulkaisu.

2000 ja 2010 -luvut

Vuonna 2000 voimaan astuneissa koesäännöissä erotettiin eri koemuodot aiempaa selvemmin omiksi lajeikseen. Sääntöuudistuksessa merkittävää oli, että vinttikoirakokeiden säännöt muodostuivat kaikkia koelajeja koskevista koesäännöistä sekä kunkin koemuodon omista järjestämisohjeista.

Maastokokeissa käyvien rotujen määrä on jatkanut kasvuaan koko ajan: vuonna 1990 niitä oli maastoissa 7 kappaletta, vuonna 2000 13 kappaletta ja vuonna 2010 16 kappaletta. Vuonna 2017 kilpailevat koirat edustivat jo 21 eri rotua. Vuosittaiset koiramäärät kokeissa ovat tänä aikana kasvaneet 500 koirasta 2 500 koiraan. Maastokokeiden sääntöjä on näiden vuosikymmenien aikana uusittu useaan kertaan ja myös uusia Vinttikoiraliiton arvokilpailuja on syntynyt, mm. vuonna 2001 kilpailtiin maastojuoksussa ensimmäistä kertaa Suomi-CUPista sekä Derby- ja Veteraanimaastomestaruudesta.

Myös maastojuoksun koejärjestelyt ovat 2000-luvulla ottaneet tekniikan kehityksen myötä harppauksia eteenpäin. 1990-luvulla maastokokeissa viehe palautettiin tyypillisesti mopolla, mutta 2000-luvulla vieheenpalautuksessa on siirrytty mönkijöihin. Maastojuoksun kehitystä on suuresti edistänyt ja nopeuttanut Veikko Kulmalan rakentamat, kaikkialla Suomessa käytössä olevat ratakalustot. Suomen maasto-osaamista ja -kalustoa on myös viety muualle Eurooppaan. Tekninen kehitys on näkynyt erityisesti myös maastokokeiden toimistossa, kun Pentti Örnin maastokokeisiin kehittämä Excel-pohjainen tulosjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2006 Euroopan Maastomestaruus -kilpailuissa. Maastoexcelin käytettävyyttä ja toimivuutta kuvaa hyvin se, että samainen järjestelmä pienin muutoksin on käytössä vielä vuoden 2018 maastokokeita järjestettäessä.

Ratajuoksussa koiramäärät eivät ole kasvaneet maastojuoksun tapaan, mutta kasvua on kuitenkin tullut lähinnä whippet-rodun ansiosta, jossa kilpailevien koirien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. 1990-luvun puolivälissä tasoero Euroopassa juokseviin koiriin nähden kävi ilmeiseksi, ja siitä lähtien uusia juoksijalinjoja on tuotu Suomeen rodun jalostusta varten. Whippetien nopeutta on saatu uusilla linjoilla lisättyä tasaisesti, ja samalla rodun juoksijalinjat ovat eriytyneet rodun näyttelykoirista. Myös kokeissa kilpailevien ylikorkeiden whippetien määrä on kasvanut. Vuonna 2001 myös italianvinttikoirissa siirryttiin käytäntöön, jossa rodun edustajat jaetaan normaali- ja ylikorkeisiin, ja näille järjestetään myös omat kilpailuluokkansa.

Vuonna 2010 rhodesiankoirille vahvistettiin näöllään ajavien koirien maastojuoksusäännöt, jotka olivat kopio vinttikoirien maastokoesäännöistä, ja NAM-kokeiden järjestäminen aloitettiin. Ennen vuotta 2010, jolloin Vinttikoiraliitto sai koemuodon hallittavakseen, olivat rhodesiankoirat juosseet epävirallisesti vinttikoirakokeiden yhteydessä. Vuonna 2014 koemuotoihin saatiin seuraava uusi tulokas, kun ensimmäinen virallinen ajuekoe järjestettiin Asikkalassa. Tätä ennen ajuekokeita järjestettiin maastokokeiden erikoiskilpailuina.

Suomi on saanut 2000-luvulla järjestettäväkseen kansainvälisiä arvokilpailuja tasaiseen tahtiin. Ratajuoksun maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vuosina 2004 sekä 2014, kummallakin kerralla Tampereella, Kaupin vinttikoiraradalla. Suomen ensimmäinen Euroopan Maastomestaruus -arvokilpailu järjestettiin Mustialassa heinäkuussa 2006, ja seuraavan kerran Suomi pääsi isännöimään Euroopan Maastomestaruuskilpailua vuonna 2015, jolloin arvokilpailu järjestettiin Helsingissä, Tuomarinkylän vinttikoiraradan alueella. Tällöin Suomeen saapui kilpailemaan yhteensä 530 koiraa 20 eri maasta, ja kolmipäiväisen kilpailun järjestelyihin osallistui yli 140 vapaaehtoista toimihenkilöä lukuisista Vinttikoiraliiton jäsenkerhoista. Kansainvälisten arvokilpailujen järjestäminen onkin aina suuri ponnistus, ja koejärjestelyissä onnistuminen edellyttää yhteistyötä niin Vinttikoiraliiton jäsenyhdistyksiltä kuin yksittäisiltä toimihenkilöiltäkin. Suomessa järjestetyt arvokilpailut ovat pääsääntöisesti keränneet paljon positiivista palautetta ympäri Eurooppaa saapuneilta kilpailuttajilta.

Rata- ja maastokokeiden sääntöuudistuksissa on pyritty yhdenmukaistamaan Suomen kansallisia koesääntöjä FCI:n kansainvälisiin sääntöihin. Vuodesta 2009 eteenpäin rodut on jaettu kilpailuluokkiin myös sukupuolittain, mikäli sekä uroksia että narttuja on kilpailuluokassa 6 tai enemmän. Tuoreimpana isoimpana yksittäisenä uudistuksena on vuoden 2016 sääntömuutos, jonka seurauksena koirat juoksevat maastokokeissa ilman pantaa.

 

Puheenjohtajat

1950-51 Erkki Ristola
1951-52 Sulo Pitkänen
1952-53 Aake Vuorela
1953-65 Lauri Vuolasvirta
1966-67 Armas Mäkinen
1968-70 Väinö Ollikainen
1970-75 Harri Tuominen
1975-78 Pertti Pääläinen
1978-79 Timo Lehtinen
1979-80 Pertti Mellenius
1981-82 Matti Mattila
1982-2001 Jouko Huovinen
2001-2005 Anne Karikumpu
2005-2009 Mika Nyman
2009-2011 Kirsi Liius
2011-2014 Mika Nyman
2014- Maria Stenberg

Sihteerit

1955-66 Tuulikki Stöckell
1966-68 Eero Pellikka
1968-69 Irja Kumpulainen
1969-71 Säde Varonen
1971-73 Anja Isotalo
1974-75 Pirkko Suojärvi
1975-77 Kaisa-Leena Tunkkari
1978-81 Merja Lehtinen
1981 Erkki Raaska
1982-83 Berit Mannfors
1983-88 Aila Huovinen
1988-89 Jarmo Vuorinen
1998-94 Timo Virtanen
1994-2001 Sinikka Kollanus
2001-2003 Nyman Jaana
2003-2006 Marja-Liisa Foxell
2007-2010 Karen Alhfors
2011-2011 Maria Sukanen
2011-2014 Jaana Nyman
2015-2016 Merja Haapoja
2016-2017 Kristiina Valtonen
2018- Laura Valkama

Jäsenistö

v. 1955, 12 yksityistä jäsentä
v. 1960, 80 yksityistä jäsentä
v. 1962, 100 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1965, 200 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1968, 260 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1970, 378 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1971, 517 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1974, 604 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1975, 716 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1980, 1 000 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1985, 900 jäsenkerhojen jäsentä
v. 1990, 1 100 jäsenkerhojen jäsentä
v. 2018, 5 505 jäsenkerhojen jäsentä

Jäsenyhdistykset

v. 1960, 5 jäsenyhdistystä
v. 1975, 16 jäsenyhdistystä
v. 1990, 19 jäsenyhdistystä
v. 1999, 23 jäsenyhdistystä
v. 2000, 26 jäsenyhdistystä
v. 2002, 25 jäsenyhdistystä
v. 2018, 30 jäsenyhdistystä